Aika monta uutta valkolakkia tuli Poriin tänä keväänä, 81 kaikkiaan, 18 reputti. Eniten kirjoittaneita ja reputtaneita oli yhteiskoulussa. Siellä kirjoituksiin osallistui 50 abiturienttia, joista 13 reputti, pahimpana kompastuskivenään ruotsin kieli.
Yhtään ihan tuttua ei kirjoittaneiden listalta löytynyt, mutta Merikarvialta, ihan siitä Olavin kotopaikan naapurista yhden sahan työmiehen, Salon Niilon Arvo -poika pääsi ylioppilaaksi, yhteislyseosta. Se onkin kuulemma taitava poika kirjoittamaan.
Harvemminhan ne työmiesten tai muiden tavallisten ihmisten lapset ylioppilaaksi asti pääsevät käymään, ainakaan vielä. Mitenkäköhän silloin on asiat, kun Tuula ja Pentti ovat siinä iässä? Ai että, olisipa se hienoa, jos meidän Tuula saisi laskea valkolakin kutreilleen - niin milloin se olisikaan - olisikohan se sitten 1965 vai 1966. Tai jos hän menisi tyttölyseoon, niin vuotta myöhemmin. No tietysti täytyy olla lukupäätäkin, mutta kyllä tuo Tuula on sen verran välkky tyttö, että siitä ei varmaan tule ongelmia. Pentistä ei nyt vielä osaa sanoa, vasta tapailee ensimmäisiä sanojaan.
(Satakunnan Kansa 19.5.1951)
