Kun nämä talven kulkutautiepidemiat taas jylläävät, on kulkutautisairaaloissa ollut taas potilaita. Porin sairaalahan on siinä Liisankadun ja Länsilinjakadun (nyk.Vapaudenkatu) kulmassa, mutta en tiennyt, että Ulvilan Haistilassa on kanssa kulkutautisairaala, viralliselta nimeltään vissiin Ulvilan ja Kullaan kulkutautisairaala, jossa hoidetaan koko läntisen Satakunnan kulkutauteja sairastavat. Viime vuonnakin 119 potilasta: 81 tulirokko-, 19 kurkkumätä-, 5 pikkulavantauti-, 3 tuhkarokko- ja 5 muuta tapausta.
Nuo kulkutautisairaalat eivät ole kyllä mitään mukavia paikkoja, sinne kun joutuu, niin siellä sitä ollaan eristyksissä, on potilas aikuinen tai lapsi. Ei ennen kuin tauti on voitettu. Ai niin, nyt kun tarkemmin muistelen, niin kertoihan Anni, siis sieltä kotopuolesta naapurin emäntä, että heidän Anna oli ollut kurkkumädän takia sairaalassa. Se oli varmaan sitten tuo Haistilan sairaala. Anni oli jopa mennyt Annaa sairaalaan katsomaan, mutta ei sinne sisälle päässyt, vaan oli vain ikkunan takaa vilkutettava, vaikka tyttö kuinka äitinsä perään itki. Mahtoi se tuntua kamalalta, niin äidistä kuin tytöstäkin, joka ei vieläkään, vaikka muutama vuosi taudista onkin jo kulunut, ole kuulemma ole sitä kokemusta unohtanut. Tärkeintä tietysti on, että sairaus saatiin hoidettua ja Anna pääsi palaamaan terveenä tyttönä kotiin.
(Satakunnan Kansa 20.2.1951)
